Espoo jätti teatterinsa junasta jo vuonna 1991
keskiviikko 12.5.2010

Espoon kaupunki on kahdenkymmenen vuoden aikana satsannut sivistystoimeen kiitettävästi, myös kulttuuriin, koska sen osuus kasvaneesta sivistystoimesta on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Espoo on kulttuurikaupunki. Hyvä.

Teatteri on kuitenkin jätetty junasta vuoteen 1991.

Vertailin vuosien 1991 ja 2008 kaupungin tilinpäätöskirjoja. Tylsiä lukuja, mutta vastaansanomattomia.Ne osoittavat kiistatta, että Espoon Kaupunginteatteria ei ole pidetty muun kehityksen mukana, vaan sen osuus on dramaattisesti pienentynyt. Euromääräisesti indeksiin sidottuna teatterin kaupunginapu on myös v. 2010 suunnilleen sama kuin v. 1991.

1991 / 2008

Kaupungin kokonaismeno 4 540 000 000 mk / 245 780 000 €

* - Josta kulttuurin osuus 1,1 % / 4,0 %
* - Koko sivistystoimen (sis. kulttuurin) osuus 8,2 % /  29,5 %
* - Kulttuurin osuus sivistystoimen budjetista 13,7 % /  13,4 %
* - Teatterin osuus kulttuurimenoista 11,2 % / 2,6 %
* - Teatterin osuus sivistystoimesta 1,5 % / 0,35 %

JOS Espoon Kaupunginteatterin osuus kaupungin kulttuuribudjetista olisi sama 11,2 % kuin v. 1991, olisi avustus jo 2008 ollut 5 529 888 €

JOS Espoon Kaupunginteatterin osuus kaupungin sivistystoimen budjetista olisi sama 1,5 % kuin v. 1991, olisi avustus jo 2008 ollut 5 510 970 €

Uuden teatteritalon kustannuksiksi vuoden 2008 rahassa on suunnitelmia tehtäessä arvioitu: rakennuksen vuokra 2,7 milj. €, toiminta-avustus 2,6 milj. €, eli yhteensä 5 300 000 €

ELI VÄHEMMÄN KUIN SE SUMMA, JOLLA TEATTERIA NYT AVUSTETTAISIIN, JOS SITÄ OLISI KEHITETTY SAMASSA SUHTEESSA KUIN MUUTA ESPOOLAISTA KULTTUURIA.

V. 2008 Oulun kaupunki avusti teatteriaan 5 440 533 eurolla, Espoo 1 275 000:lla. Asukkaita Oulussa silloin 131 585, Espoossa 238 040.

Miten teatteri on voinut pärjätä ja kehittyä tässä kaupungin kuristusotteessa? Se on omalla toiminnallaan kasvattanut pääsylipputulot n. 3,5 kertaisiksi ja valtionapu on noussut n. kuusinkertaiseksi - samalla kun vuokrat ovat pysyneet alhaisina.

Niinhän se on, poliitikot tekevät päätöksiä. Näin he Espoossa ovat viime vuosina päättäneet, tätä halunneet. Virkamiesten valmisteluilla. Mitä halunnevat huomenna?

Päivän toinen mietelause: Englanniksi ja ruotsiksi ennakkoluulo on ennakkotuomio. Niin suomeksikin.

Huhuja ja juoruja kuiskaillaan, asia puhutaan ääneen nimillä.
keskiviikko 12.5.2010

8.5. Hesarin nimetön kuiskaaja nosti esille laatimamme tietopaketin uuden teatteritalon suunnitelmien taustoiksi, kiitos.

Pidin kirjoituksen virnuilevasta sävystä ja Esitystalouden teemojen yhdistämisestä asiaan, vuorosanailu tuntui noukkineen sävyjä myös tästä blogistani vai vääristävätkö silmälasini lukemaani? No.

Asiaan kuitenkin liittyy eräs puoli, jolle puolestani minä virnuilen.

Kun kriitikko arvostelee teatteria, voi lehden lukija yleensä arvioida kritiikin paikkaansa pitävyyttä menemällä katsomaan esityksen. Kirja-arvostelutkin voi laittaa paikalleen lukemalla kirjan, konserteissa tämä jo on vaikeampaa. Miten Hesarin 8.5. lukija voi arvioida kuiskaajan heittoja siitä, että olen oppinut businesskielen? Kas laatimamme tietopakettia ei ole jaettu Hesarin välissä eikä sitä myydä kaupoissa.

Ilmeisesti nimetön kuiskaaja haluaakin vaikuttaa lehtensä kautta niihin Helsingin Sanomien tilaajamääriin verrattuna erittäin harvalukuisiin ihmisiin, joille paketti on jaettu - siis espoolaisiin päättäjiin - ja antaa heille lukuohjeita.

Onneksi heillä paketti on, ja he voivat vertailla kuiskaajan asiayhteydestään irrotettuja heittoja faktaan. Ja onneksi he osaavat ajatella.

Jos joku haluaa tietopaketin, voi sitä teatterilta pyytää.

Päivän mietelause: Ellei teatteri uudistu, se siirtyy kansantanssikategoriaan.